Päivä 7 – Voi kuinka väärässä olimmekaan!

En aio kirjottaa tänään siitä, mihin aikaan herättiin ja mitä syötiin. Aamun eka pysäkki oli viereinen kauppa ja apteekki, josta Annika haki silmiinsä kostuketta silmätippojen muodossa. Se ei oo kai muistanu räpytellä silmiä koko viikkona vuoria tuijotellessaan, joten ne on koko ajan melkein yhtä kuivat kuin Karidosin aamupalaleipä (ja herättiin 8 aikaan).

Apteekin jälkeen kutsui Biltema! Siellä kuljettiin kuin vanhat konkarit, ja sopiva auton polttimo löydettiin ja saatiin vaihdettua kymmenessä minuutissa vesisateesta huolimatta.

Biltemaan mentiin sen eilen mainitun tunnelin kautta, ja olihan se ihan siisti tunneli. Siellä oli jopa valotaidetta! Hauskalta tuntuu nuo isompien kaupunkien tunnelit, niissä kun on liittymiä ja kaikkea, ja tuossakin meni omat tunnelinsa eriin suuntiin. Tunneleita on kyllä tällä reissulla ajettu ihan älyttömästi, mutta varmasti on satoja vielä ajamattakin.

Bilteman jälkeen suunnattiin kohti ihan eteläistä Norjaa. Pienen navigaattorisekoilun (navigaattori menee muuten vaihtoon, saa suositella hyviä sellaisia) jälkeen valittiin rannikkoreitti, että päästiin näkemään Pohjanmerta. Sitä nähtiin, ja välillä maisema oli jopa nummimaista joten säikähdettiin, että nytkö ne vuoret loppui, muttei ne onneksi vielä loppuneetkaan!

Annikaki uskaltautui taas hetkeksi ajamaan, muttei se ajaminen kapeilla ja mäkisillä mutkateillä vieläkään mitenkään rentoa ole, joten Karivatanen ajoi taas vaihteeksi.

Mitä etelämmäs saavuttiin, sitä enemmän täällä on myös porukkaa liikenteessä. Ilmeisesti täällä myös asuu suhteellisen varakasta väkeä, paljon näkyi todella hienoja taloja siellä täällä ja tuolla. Tesloja ei toisaalta näy niin paljon, joten voimme päätellä, että Teslat on täällä köyhien autoja.

Alettiin huolestumaan, kun puoli kuuden maissa ei ollut vielä seuraavan yön majapaikkaa selvillä, ja Kristiansundiin (eli ihan sinne ihan etelään) oli vielä parisen tuntia matkaa. Google, booking.com ja Hotels.com alkoi näyttämään ei oota, ja ne harvat paikat jotka oli vielä vapaana maksoi reippaat 300€ yöltä… Yli 300 euroa, yhestä yöstä, no huhhuh! Karidiutsin puhelinkin ylikuumeni, kun se koitti etsiä meille sopivaa yösijaa.

Yösija lopulta löytyikin, ja täällä sitä nyt tyytyväisenä ollaan miettimässä, ettei tänä yönä tarvinnut nukkua autossa. Eikerapen Gjestegård sijaitsee kyllä kaukana kaikesta, mutta onneksi täällä on pihalla hevosia ja lampaita. Nytkin ne tuolla hirnuu menemään, toivotaan että nekin noudattaa kymmeneltä alkavaa hiljaisuutta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.