Day 28: Burttonin Timppa moro!

Aamulla herättiin, muttei hirveän pirteänä. Sänky joka meille valikoitui Natural Selectionilla (eli P&V oli valkkaamassa eka) on pirun kapea ja lyhyt. Tämmönen perussämpylä ei siihen mahdu edes pitkittäin nukkumaan. Noh, eipä siinä. Suihku alle ja menoksi.

Päästiin lähtemään joskus 11 aikaan ja ekana mentiin tsekkaamaan American Museum of Natural History. On se hieno paikka. Siellä on dinosauruksia, sinivalaita, rotkotiilejä, tiikereitä, leijonia, lentäviä eläimiä jne.. Ja ne kaikki on eläviä! Mieti sitä! Ennen ku mietit liikaa, niin ei, ne ei elä. Luurankoja ja täytettyjä ovat. Ainoat elävät eläimet oli espanjalaiset ja aasialaiset turistit. Ne on Kardinaaroksen rankingissa ärsyttävimmät turistit mitä on. Ihmeteltiin elukoita joku pari tuntia (kannattaa muuten imutella se niiden appi, niin on paljon näppärämpi kierrellä sitä museota, siellä on myös free fifi) ja sitten alko riittämään. Olis siellä ollut vielä muitakin näyttelyitä ja leffoja mitä ois voinu kattoa, mutta tuo oli ihan hyvä kerta-annos. Hintaa oli muistaakseni 22 rollaria. Annikan lemppari oli sinivalas, joka oli ihan VALTAVA! Olispa siistiä nähä niitä joskus livenäki. Toinen lemppari oli dinosaurus, joka oli häntineen ja kauloineen joku 37 metriä pitkä… Ööö, oli vähän hankala saada siitä kuvaa.

Seuraavaksi alko jo olemaan nälkä joten päätettiin mennä syömään. Ei kuitenkaan niin kova nälkä ollu, etteikö olisi ehtinyt käydä vähän tsekkailemassa lisää Central Parkkia ja sitten Harlemia. Harlemi on jotenki niin omanlaisensa paikka. Tai oikeastaan nämä kaikki ”lähiöt” on omanlaisiansa, niissä on hauska ottaa ihan tsillisti ja seurata ihmisten käytöstä ja nuuskia paikallista atmosfääriä.

Nyt oli jo niin kova nälkä et pöräytettiin East Villageen ja Annikan bongaamaan Tim Burton -henkiseen ravintolaan, Beetle Houseen. Sinne ois pitäny varata pöytä etukäteen, mutta me päätettiin kokeilla tuuria ja käveltiin vain suoraan sisään. Ei ollu vapaita pöytiä, joten syötiin tiskin ääressä. Karbonaara ei ole mikään Tim Burton -fani (niin kuin jotkut :D), mutta osas sekin arvostaa kyseistä paikkaa. Siellä on aina vaihtuvia näyttelijöitä, jotka esittävät eri hahmoja Burtonin elokuvista. Oli ihan siisti, kun sinne yhtäkkiä pölähti häiriintynyt parturi (Sweeney Todd) sisään ja alko heittään läppää asiakkaiden kanssa. Paikka ei ole mikään hirveän iso, mutta minusta se toimii tehokeinona. Ruoka oli oikein hyvää, mutta hintataso on sellainen, ettei tänne kannata ihan vaan burgeria tulla syömään, jos ei elämys kiinnosta. Kari söi alkupalaksi Brains and Chipsiä ja pääruokana oli jotain Death by Shrimp tai jotain sinnepäin. Annika söi alkuun M&C ja Edward Burgerhands -hampparin. Ei muuten saatu kumpikaan syötyä loppuun, vaikka Sweeney Todd kävi komentamassa syömään loput :D Parit oluet ja joku drinkki vielä, niin loppusaldo oli et jätettiin 100 taalaa pöytään. Köyhät on köyhiä :{

Ruuan jälkeen iski taas älytön väsy. Tsekkailtiin vielä East Villagea, ja oltais menty käymään yhessä Thrift Storessa, mutta käännyttivät ovella pois, kun kuulemma sulkemisaika oli 18.15.. Ihme aika laittaa pulju kiinni, mutta minkäs teet ku ei maksavat asiakkaat kinosta :/ Suhailtiin sitten metukalla Times Squarelle, kun aiemmin jäi näkemättä, miltä kyseinen paikka vaikuttaa illlalla. Enempi oli meininkiä, sarjakuvahahmoja joiden kans sai ottaa valokuvia (rahaa vastaan), ja aloittelevia räppäreitä, jotka koitti tyrkyttää omakustannelevyjään väkisin ostettavaksi. Kun ei lämmetty yrityksille, niin saatiin haukut, että ollaan rasisteja :/ Noo, nämä on näitä paikallisia huijausyrityksiä, New York hustleja. Kateltiin tovi sitä mainostaulujen välkettä ja ihmisiä ottamassa selfieitä (otettiin meki niitä, semmosia noloja), kunnes todettiin, että aika mennä kämpille ja suihkuun. Jalat huutaa mitä huutaa, mutta huominen on vielä aikaa kävellä ja ihmetellä, lauantaina alkaa kotimatka, buu…

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.