8-18.07.2013

Eka päivä
Ajettiin Oulusta Norsjöhön. Tiet ovat ruotsin puolella aika huonossa kunnossa verrattuna S uomen valtaväyliin. Aika paljon routavaurioita..sellaisia kunnon railoja tiessä. Yövyttiin Fromhedens Fiskecampissa (http://fromhedensfiskecamp.se) . Mökki maksoi 600 kruunua. Mökki oli fiksu niin sisältä kuin ulkoa. 4 sänkyä, suihku ja wc löytyi saman katon alta. Paikka oli muutenkin fiksu ja rauhallinen. Paikanpäällä voi myös kalastaa lammessa, johon on istutettu lohta ja taimenta (lisähintaan tietenkin).

Toka päivä
Ajettiin Östersundiin. Tarkotus oli saada hyvä määrä kilometrejä alle ennen Norjaa. Tiet jatkoivat samaa linjaa kuin E4, eli ei mitään hääviä ja mutkia täältä on turha odotella. Yövyttiin Sandvikens Camping och Stugby (http://sandvikenscamping-stugby.com‎). Olimme siis Ruotsin viidenneksi suurimman järven rannalla (Ruotsin jokamiesoikeuksien mukaan ilmaiseksi sai kalastaa viidellä suurimmalla järvellä ilman lupia). Mökki maksoi 500 kruunua ja siihen hintaan sai 4 sänkyä 6 neliön mökissä. Suihku ja wc sijaitsi toisessa rakennukksessa. Mökki oli kuitenkin lämmin ja vaatteet saatiin kuivattua ihan näppärästi lukulamppujen lämmössä. WC ja suihku oli ihan siistit.

Kolmas päivä
Päivä alkoi erittäin tuulisissa merkeissä ja jouduimme heti ajamaan camping alueen vieressä sijainneen pitkän ja korkean sillan. Pientä kuumotusta siitä, mutta eipä muuta kerrottavaa. Ajelimme siis Trondheimiin ja siitä vähän eteenpäin. Tiet muuttuivat käytännössä heti kun pääsimme Norjaan. Tiet olivat parempikuntoisia ja mutkaisempia joka maistui motoristeille.
Ensimmäinen yö Norjassa vietettiin ihmeellisessä hevosleirikeskuksessa (Lauvåsen). Tänne päädyimme aivan vahingossa kun etsimme etukäteen puhelimella varattua camping aluetta. Sinänsä hyvä tuuri, koska tämä paikka oli 100 kruunua halvempi (400) ja omalla vessalla varustettu. Ainoa miinus tulee kammottavassa kunnossa olevista petivaatteista. Ei voi oikein suositella kun on niin sivussa ja meininki oli karua. Plussaa toki hinnasta :)

Neljäs päivä
Nyt päästiin jo kunnolla asiaan ja päräytettiin rannikolle. Valittiin tarkoituksella vähän pienempiä teitä ja päivän päämäärä oli ajaa Atlantic Ocean Road (http://en.wikipedia.org/wiki/Atlantic_Ocean_Road) , joka oli näkemisen arvoinen. Ajamisen kannalta pätkä ei ollut ehkä niin huikaiseva kuin toivoimme, mutta kannattaa käydä tsekkaamassa, jos sattuu huudeille. Tiet oli muuten kyllä todella hyviä ja maisemat komeita (jos merimaisema kiinnostaa). Tälle pätkälle mahtui myös reissun ensimmäinen lautta (57 kruunua). Lisäksi koko reissulla oli lukuisia tullimaksuja, joiden maksu hoidetaan automaattisesti. Eli kamerat kuvaavat autojen rekisterikilvet ja lasku tulee perässä kotia. Ilmeisesti tämä ei kuitenkaan koske prätkiä, ehkä ja jopa toivottavasti :) Tullimaksut vaihtelivat 20 ja 100 kruunun välillä autolle.
Käytiin syömässä myös reissun eka (ja vika :( buffetti (http://www.bryggjen.no) Bryggjen i Bud ravintelissa. Kyseessä oli paikallinen erikoisuus ”Ballbuffee”. Tämä tarkoitti käytännössä kahta erilaista isoa kalapalloa :D Oli toki tarjolla lohta, maggaraa ja muuta perusjuttua. Hinta oli 175 kruunua.
Yövyimme Blåhammer (That’s what I said, plaahammer) campingissä (http://www.visitmolde.com/en/Product/?TLp=32203) Hintaa mökillä oli 360 kruunua, johon sisältyi jälleen neljä sänkyä, WIFI ja siinäpä se. Suihku ja wc oli eri rakennuksessa ja Norjalaiseen tyyliin, lämmin vesi maksaa suihkussa erikseen. Tosimies ei tarvitse lämmintä vettä kun papaijat pesee. 10NOK 4min taisi olla taksa.
Camping alueen vieressä on vettä ja kävimme kokeilemassa kalaonnea Bilteman laatu-uistimilla. Saldona kolme kalaa: seiti, turska ja joku kolmas joka jäi mysteeriksi. Protip: camping alueelta laskuveden aikaan pääsee kävelemään noin 400m päässä olevalle laiturille, josta voi kalastella näppärästi.

Viides päivä
Nyt ollaan asian ytimessä. Talven aikana suunniteltu Trollstigen-pätkä häämötti jo horisontissa kun aamulla moottoripyörät ja yksi avoauto käynnistettiin. Matkalla käytiin katsomassa myös Trollveggen (http://en.wikipedia.org/wiki/Troll_Wall) , joka oli vaikuttavan näköinen kallioseinämä. Peikkopolun seudun tiet olivat mitä kuvat lupasivat ja legendat kertoivat. Komeaa mutkapätkää ja sopivasti haastetta ainakin meille aloitteleville mp-kuskeille. Siellä kun neulansilmissä ylämäkeen 9-metrisellä keulalla varustettua intikkaa ohjastaa niin saa ainakin hien pintaan. Hiki kyllä tulikin koska kelit olivat mitä hienoimmat. Ei kannata unohtaa kuitenkaan aivan maagisen komeaa Geirangeria, joka seuraa Trollstigeniä. Tiet jatkoivat edelleen mutkittelua vuonojen seinämillä ja maisemat sokaisevat sokeatkin. Kävimme mitä todenäköisemmin myös Islannissa ainakin mitä maastoon ja lämpötilaan tulee. Nousimme niin korkealle vuorille, että siellä oli lähinnä jäätä, kiveä ja lunta tarjolla. Oikein mukava keli ajella hupparilla ja avokypärällä :D Tämän pätkän loppuun sattui myös Norjan v*ttumaisimmat tunnelit. Tunnelit olivat pitkiä ja vanhoja, joka siis tarkoittaa onnetonta valaistusta (käytännössä säkkipimeitä), tolkutonta kylmyyttä ja ne on KAPEITA!
Päivä oli myös raskas Karin Viragolle kun saimme ensimmäiset ongelmat aikaiseksi. Laturi ei jaksanut enää pukata tarpeeksi watteja, ampeereita ja voltteja joten pyörä ei suostunut käynnistymään muuta kuin työntämällä. Onneksi mukana oli kuitenkin huoltoauto, josta löytyi laturi ja saimme akun ladattua seuraavan yön aikana.
Majapaikan kanssa oli taas tuuria enemmän kuin jeesuksella golgatan niemimaalla :D Meillähän oli luonnolisesti jo käteinen loppu ja muutenkin olimme sellaisella turistialueella ettei vapaata mökkiä tahtonut löytyä mistään. Löysimme kuitenkin mökin jonka vuokraaja suostui ottamaan maksun kruunuina ja euroina..yhteensä 600 kruunua. Annoimme sitten euroja vähän reilummin vaivan palkaksi (10) ja saimme todella hienon mökin. 3 huonetta, keittiö, suihku, pesukoneet, terassit, lentopallokentät, vuoristonäkymän ja oli kai siellä muutakin.

Kuudes päivä
Meillä oli reissun alussa tarkoitus käydä ajamassa maailman pisin tunneli (http://en.wikipedia.org/wiki/L%C3%A6rdal_Tunnel), mutta kun oltiin tunneleita ajeltu jo ihan tarpeeksi elikkästä varmaan 100 kilometriä tultiin toisiin aatoksiin ja valittiin Lærdalin tunnelin sijaan vuoristoreitti. Oikein valittu. Maisemat aivan tolkuttoman siistit. Tiet oli niin mutkaisia ja kapeita ilman kaiteita, että tuskin on luvallista ajaa edes polkupyörällä. Suosittelemme tätä pätkää ehdottomasti, mutta muistakaa pistää tarpeeksi lämmintä päälle :D Reitin alkupäässä tiet oli vähän heikossa kunnossa motoristeja ajatellen, mutta ei mitään mikä olisi tappanut ajofiiliksiä.
Olimme yötä Lunde campingissä. Mökki oli aivan mahtavalla paikalla aivan joen rannalla. Hintaa mökillä oli 600 kruunua johon sisältyi 5 sänkyä ja perus kokkausmahdollisuudet ilman juoksevaa vettä. WC ja suihkut olivat eri rakennuksessa. Hintaan kuului myös WIFI.

Seitsemäs päivä
Viimeiset kilometrit Norjan mutkateillä odottelivat ottajaansa. Aamulla menimmekin aika eeppisiä reittejä. Tätä pätkää voi suositella myös lämpimästi (ainakin eka taivalta majapaikasta Goliin). Äärettömän hienoja kapeita mutkaisia teitä ja spiraalia tekeviä tunneleita. Tiet olivat täällä aika hyvässä kunnossa ja mukavia ajaa. Tähän oikeastaan sitten päättyykin kaikki hienous. Kun ajelimme Osloa kohden oli jo mielessä äärettömän tylsä kotimatka :(
Yövyimme ruotsin puolella Järnsjöns Bad & Camping HB. Mökki oli aivan uusi (jos yövytte täällä, pyytäkää saada mökki numero 15, muut mökit on melekosen kuppasia) ja maksoi 400 kruunua. Suihku ja WC oli tuttuun tyyliin eri rakennuksessa ja lämmin vesi maksoi kruunun kahdelta minuutilta eli miksi veloittaa lämpimästä vedestä mitään? Mökki oli noin 4 metriä järvestä. Todella hieno paikka. Voi suositella lämpimästi, jos saat mökin nr. 15 ja maksat lämpimästä vedestä etkä ole jääkarhu :D

Kahdeksas päivä
Viimeinen päivä ulkomailla. Pakkollinen pätkä edessä eli ensin Tukholmaan ja siitä lautalla Turkuun. Hintaa per prätkä plus kuski oli 101 euroa Viking Linellä. Autolla homma oli vähän kalliimpaa. Näistä ajopätkistä ei ole muuta sanottavaa kuin: pakollista pullaa.

Reissun lopuksi kävimme vielä reissukaverin mökillä Tammisaaressa ja sieltä parin päivän tenuttelun jälkeen ajelimme Ouluun. Matka meni muuten ok, mutta Pasi ajoi viimeiset 500 km saappaat täynnä vettä ja viimeiset 100 km tultiin hernerokkasumussa, päällystevaurioisella tiellä, jolla oli hirvivaroituksia tiuhaan ja vesisadetta.
Matkaa Google mapsin mukaan tulee vajaa 4000km, mutta todellisuudessa kilometrejä tuli hyvinkin yli 4000.

Reissun ranskalaiset viivat:
– Bensa maksoi Ruotsissa ja Norjassa 14-17 kruunun välillä paikallista valuuttaa eli ei juuri enempää kuin Suomessa
– Ruokapuolen tienpäällä hoitaa tankstationspølse. Statoililta saa koko kesän 10 kruunulla hodarin. Sama diili on sekä Norjassa että Ruotsissa.
– Älkää peljätkö, majoitus ei ole niin kallista kuin voisi luulla. Toki jos kaipaat joka ilta turkkilaisen saunan ja latinohieronnan, voi yöpymiset käydä kalliiksi.
– Norjassa on luvallista kalastaa suolaisen veden alueella ilman erillistä lupaa = ilmainen lounas.
– Lauttamatkojen hinnat pyörivät n. 45 kruunun tienoilla. Matkan voi maksaa myös kortilla.
– Telttailu ei kuulu normaalin uskovaisen arkeen.
– Hae paikallisesta turist byråsta seudun opaslehtisiä, joista löydät majapaikat ja muuta tarpeellista tietoa.
– Alkoholi ja tupakka ovat Norjassa törkeän hintaisia. Olut ~55 kruunua litra ja röökiaski 100 kruunua.
– Omia liinavaatteita ei käytännössä tarvitse.