Imelän tuoksuista iltaa! Tällä kertaa kirjoitellaan Valkenswaardista, Hollannista. Tämän yön majapaikka on tämmösen pikkukaupungin ravintolakadulla. Tultiin tänne patiolle kirjoittelemaan, kun meidän huoneessa on ihan birun kuuma. Siis ihan sootanan kuuma.
Huoneessa oli valehtelematta +34c ja ulkona vain miellyttävät +29c. Huone on kolmannessa kerroksessa, jonne vie niin kapeat portaat, että Laura Lepistölläkin olisi hankaluuksia nousta ylös. Huone on yhtä iso kuin suomalainen häkkivarasto ja autokin piti jättää jonnekki takakujalle, missä ei ole mitään valvontaa tai liikennettä. No ei siitä sen.
Mentiin aamulla taas meidän vakkarimarkettiin, Jumboon, ostamaan aamupalaa. Randomisti kävi nyt toisen kerran reissulla, että myyjä sanoo ettei niille kelpaa Visakortti. Jännä sinänsä ku illalla jo maksettiin moisella ja nyt ei muka kelvannu. Karitsuippa ei suostunut hollantilaisten sortoon ja työnsi kortin väkisin koneeseen. Toimihan se. En tiiä mikä näillä on Visaa vastaan.
Aamupala syötiin ja lähdettiin kohti pohjoista. Tarkoitus oli päästä merenrannalle ja sieltä sitten Amsterdamiin. Rannalle päästiin ja matka meni ihan mukavasti. Pohjoisessa oli vähän tuulisempaa ja viileämpää, mutta ei vielä tarvinnut kaivaa toppatakkeja päälle. Ihan mukavan näköistä seutua. Käytiin Lauwersmeerin kansallispuistossa bongaamassa merikotkia, muttei nähty ku yks harakka. Ajeltiin myös pitkä pätkä Afsluitdidijk-patosiltatietä, jonka reunoilta näkyi välillä vahingossa meri. Ohitettiin myös Breezanddijk-niminen kylä siinä padolla. Tuossa kylässä asuu kuulemma neljä ihmistä.
Nää Hollannin pienet kylät mitä käytiin vahingossa ja tarkoituksella katsomassa on kyllä kaikki aika sympaattisen näköisiä. Ihmiset tervehtii ohimennessä ja muutenki on semmonen rento ja rauhallinen tunnelma. Melkein vois vannoa, että kenen vaan luokse vois mennä kylään kysymättä ja heti tarjottais kahavia ja kaakkua. Varmaan ihan ok setuppi johonki kauhuleffaan missä kylän mummot käy yöllä murhaamassa pahaa aavistamattomia turisteja.
Seuraavaksi suunnistimme hajun perusteella Amsterdamiin. Hiivimme rauhallisesti motaria pitkin likemmäs ja likemmäs kunnes yhden tunnelin jälkeen saavuimme suoraan ytimeen. Ei hyvänen aika kuinka paljon täällä on sakkia! Ihan joka paikassa enemmän ja vähemmän turistin näkösiä tyyppejä pyörii missä lie kunnossa. Pyörälijät ajelee ihan miten sattuu ja skoottereilla vedetään vastaantulijoiden kaistalla ihan huoletta. Joka paikassa haisee epämiellyttävän imelälle. Silleen ei yllätä, mutta aikaisempiin kaupunkeihin verrattuna keski-ikä laski noin 40 vuodella. Mietittiinkin Ranskassa, missä kaikki nuoriso piileksii kun ei niitä näkyny.
Saatin kuin saatiinkin auto parkkiin ja päätettiin käydä syömässä jotain. Lähistöllä oli Famous Burger -mainoksia täynnä oleva, tadaa, burgeripaikka. Ihan hyvät ruoat oli. Karidi otti jonkun makkaraburgerin (oikeestaan se oli hodari) ja Annika jonkun talon perusburgerin. Ihan jees oli, mutta valintaa hämäs se kun piti ottaa erikseen sitte kaikki muut lisukkeet sinne burgerin väliin. Hintaa juomineen koko operaatiolle tuli 32 elopainoa. Omituisen lisän ruokailulle toi kyllä se, että viereisessä pöydässä käärittiin ihan rauhassa sätkää eikä kukaan (meitä lukuunottamatta) pitänyt asiaa minnään.
Huomenna olis tarkoitus mennä Belgiaan. Ei oo mikkään kauhia kiire ees, Pariisiin on matkaa suorinta tietä ennää 350km. Huomenna vois nukkua vähän pidempään, jos tuolla meidän saunassa pystyy niin tekemään. Hotellin vieressä on kaksi kirkkoa, jotka kilpaa kilkuttelevat kellojaan vartin välein. Soittaispa ne Aviciitä.
