Päivä 1. Normandian maihinnousu

No niin no niin no niin! Tästä tämä seikkailublogipäivitysten sarja taas alkaa. Aamulla oli semiraffi herätys kello 03:00. Noin kaksi tuntia unta takana ja reissuun pitäisi lähteä. Krankantien taksipalvelu toimi jälleen loistavasti, ja pääsimme nätisti lentokentälle. Kone oli luonnollisesti ylibuukattu ja meillä oli tiedossa nopeahko vaihto Helsingissä. Tottakai lentomme viivästyi.

Onneksi olemme sen verran viriilejä nuoria, että ripeillä (lol) askelilla ehdimme juuri ja juuri Pariisin koneeseen. Koneessa saimme nukuttua ehkä noin 20 minuuttia ja saavuimme Pariisiin. Meillä oli varattuna ja maksettuna auto Budgetilta, joten sitä lähdimme noutamaan.

Tiskillä oli aika kova ryysis, mutta kuin rasvatut sillit selvitimme itsemme jonon keulille ja pääsimme esittemään asiamme. Niin kuin näiden vuokra-autojen kanssa aina käy, ei nyttenkään sitä ollut tarjolla mitä olimme varanneet. Yritettiin mitä lie manuaalista Fiat Pandaa tyrkyttää, vaan loppujaan sieltä löytyi meille ”tuliterä” Nissan Kaskai (Qashqai). Komia panoraama katto ja kaikki, ihan mellevä kiesi kahelle matkaajalle.

Nissani tulille ja ensikosketus ranskalaisten liikennekulttuuriin. Varmaan päästiin 40 metriä parkkipaikalta poispäin kun piti alkaa jo äänitorvi pohjassa opettaan paikallisille minne niitä autoja saa parkkeerata ja minne ei. Järkyttävän sekavasti oli tehty ylipäätään vuokraamolta pois pääsy. Ei muuta kuin oulukortti esille ja Nissanin hevoset kuumaksi. Niin vain selvittiin siitäkin ja päästiin pois ”kaupungin” pölyistä.

Meillä ei ole mitään sen ihmeempiä suunnitelmia missä aiomme käydä ja mitä tehdä (muuta kuin Alpit) niin lähdettiin ensimmäisenä tsekkaamaan Normandian huudit. Pont de Normandie on aika komee silta… vähän rivon näkönen… ainakin jos on mielikuvitusta. (Annika dellaa tuon lausunnon). (E!)

Ollaan tosiaan oltu hereillä varmaan jotain 8 vuorokautta niin halusimme löytää nopeasti ensimmäisen illan majapaikan. Annika toimii tällä reissulla majoitusvastaavana (niin kauan kunnes Gardemaisterilla menee hermot) ja löysikin meillä hienon kämpän ihan tuon sillan naapurista. On partsit ja spa:t sun muut herkut. Hintaa aamiaisen kanssa on rapiat 80 eskobaaria.

Näläkä tuli sitte vielä illan päälle ja mentiin tuohon naapuriin (Aux Oiseaux de Mer) syömään. Se on joku äidin ja pojan pitämä pienehkö ravintola. Alkupaloiksi (8 eri vaihtoehtoa) otettiin makkaralautanen (jotain salamia ja sisäelinmakkaroita) ja majoneesimunia, pääruoaksi tönästiin kitusiin Juha Mieto Kämmen Size pihvit med ranskanperunat (tottakai). Oltiin jo tyytyväisiä näihin antimiin, vaan eipä siinä mitään kun pöytään roudataan juustotarjotin. Annika napsutteli jotain Brietä ja mitä lie ja todettiin että olipa hyvää. Meni 2 minuuttia niin tuotiin jälkiruokaa tarjolle. Taas oli mistä valita. Annika otti jonku toscakakkukermavaahtopläjäyksen ja Gardajärven kuningas otti pistaasivanukkaan. Ruokailuun kuului vielä litra punaviiniä ja litra siideriä. Hintaa tällä oli 24 eeroa yhteensä! Aika tsiip! Ostettiin vielä litra siideriä messiin 4 euron hintaan.

Semmoset ekapäivän menot oli meillä. Huomenna mennään katteleen mitä se Aatu tänne rannikolle ehti rakennella silloin hulluina vuosina.

Au revoir vai miten se meni.

P.s. Jotku nukkuu hyvin ensi yönä.

2 thoughts on “Päivä 1. Normandian maihinnousu”

  1. Millainen on ranskalaisten kielitaito? Pärjääkö englannilla?

    1. Joo ja ei Autovuokraamossa puhui asiakaspalvelija tosi hyvää englantia, samoin majapaikassa, mutta tuolla ruokapaikassa asiakas tulkkasi ravintolan pitäjälle meidän ruokatoiveet. Kielimuuri vähän haittasi ruoan tilaamista, siksi otettiin turvallisesti pihviä ja ranskalaisia

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *