Day 16: Biljardia ja baseballia

Terveisiä Brooklynista! Ihan New Yorkin hoodeilla ei kumminkaan vielä olla, vaan Iowassa. Tämän yön turvaa ja lämpöä tarjoaa hotelli nimeltään Pleasant Stay Inn. Yllättävän siisti hotelli hintaisekseen, iso huone kahdella queen size -sängyllä 89 taalaa. Tänäänkin meinas tulla hätä, kun kaikki paikat oli täynnä tai tuplasti kalliimpia budjettiin nähden. Yks sikahalpa motelli löydettiin, muttei se meille kelvannut, koska huoneet haisi ihan tupakille, ja muutenki oli sen näköistä, ettei kehtaa edes kenkiään riisua.

Tänään herättiin Lincolnista, josta ajeltiin Omahaan. Omahassa ihmeteltiin hetki, missä kaikki paikalliset pörrää. Kaupunki oli hiljainen, kunnes löydettiin maalaismarkkinat, jossa väkeä riitti. Mitään ei ostettu, mutta jos Omahassa joskus tekee mieli tuoretta leipää, jättiläistomaatteja tai nättejä kukkakimppuja, tiedetään minne mennä. Käytiin myös ratsaamassa parit antiikkiliikkeet ja panttilainaamot, ja Kari bongas itselleen kitarapedaalin, jonka hinnan se sai tingattua kuudestakympistä neljäänviiteen.

Sitten käytiin lyömässä baseballia, tai siis Visa ja Paula kävi lyömässä. Palloa lyötiin just semmosessa häkissä, ja se pallo lentää jotain 80 mailia tunnissa. Voi sen nopeuden toki valita lössömmäksikin, mutta tottakai ekakertalaiset vetää heti täysillä :D Kari skippas lyömisen olkapäänsä takia, Annika muuten vaan kipeyden takia. Palloa sai lyyä vartin verran 8 dollarin hintaan. V&P tykkäs kyllä, mutta Visan kädestä näki urheilusuorituksen jälkeen, että jotakin on tullut tehtyä. Nahkat meinas vähän irtoilla :(

Jossain vaiheessa vaihtui osavaltiokin, nyt ollaan Iowassa. Nebraska jätti vähän kylmäksi, kun ei nuo maissipellot jaksa kovin montaa kilometria kiehtoa. Iowasta löytyi muuten aiemmin navigaattoriin merkattu mielenkiintoinen nähtävyys, Freedom Rock. Se on sellainen iso kivi, joka maalataan aina uudelleen ja uudelleen. Tällä kertaa kiveen oli ikuistettu mm. pelastajakoiria ja maalarilegenda Bob Ross. Siisti kivi oli!

Omahasta ajeltiin Des Moinesiin. Siellä on meneillään joku biljardihäppeninki Big Dog Billiardsissa, jonne Kari halus mennä, koska siellä pelas vaikka ketä poolilegendoja (tietäjät tietää). Paikalle päästiin, ja Kari pääsi kuin pääsikin poseeraamaan idoliensa kanssa yhteiskuviin. Kuvistakin varmaan huomaa, että joku saattoi olla ihan pikkusen mielissään :) Paikka oli muutenkin kotoisa, vähän jäi harmittamaan, ettei päästy itse pelaamaan.

Illalla käytiin syömässä periamerikkalaisessa Country Pride -raflassa. Mentiin sinne syömään mac´n´cheeseä, mutta ilman jäätiin :/ Kukaan ei oikein ollu tyytyväisiä paikan ruokaan, paitsi Annika, joka tilas (”lastenannoksen”) spagettia ja lihapullia. Oli muuten hyvvää, vaikka ei kai kovin amerikkalaista kumminkaan?

Annikalla meinaa flunssa (tai mikä lie keuhkopöpö) painaa päälle ja Karikin on vähän puolivointinen, joten huomenna nukutaankin pitkään. Sen jälkeen Chicagoon! Reissu kokonaisuudessaan että road trippi on nyt puolessa välissä… Miten tää aika mennee näin äkkiä? Vastahan me tänne tultiin.

P.s. FlightFinder vastas meidän korvausvaatimukseen…. Kuulemma voidaan joko hyväksyä lentomuutos, tai perua lennot kokonaan ja ottaa rahat takas… Jee.
P.p.s. Nähtiin illalla tulikärpäsiä!!!
P.p.p.s. En muista enää, mitä tähän piti kirjoittaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.