Dagen efter: Ranskalaiset viivat

Terveisiä Oulusta! 17 päivää ja 8754 kilometriä pitkä reissu päättyi muutama päivä sitten. Oli mukavaa olla reissussa, mutta on myös ihan kiva olla taas kotona :) Tässä on se luvattu postaus randomeista asioista, jotka tuli mieleen:

– Navigaattori on pakollinen, jos haluaa nauttia road tripistä täysillä. Apua tulee muun muassa ruuhkien välttämisiin ja ylipäätään suunnistamiseen välillä aika kaoottisissa olosuhteissa.

– Osta ne pirun tarrat tuulilasiin, niin säästyy jännittämiseltä, tuleeko matkamuistoksi sakot kotiin jälkitoimituksena. Saksaan tarvii päästötarran, jos käy isoissa kaupungeissa, Itävaltaan ja Sveitsiin motaritarrat.

– Edullisin bensalitra ysivitosta löytyi Saksasta, 1.65€ (Suomessa oli bensa ~2.20€).

– Jos huoltoasemalla ei näy vessaa, se monesti löytyy huoltsikan ulkopuolelta lukitun oven takaa. Avaimen saa kysymällä kassalta.

– Älä aja huoltoasemalla kaistalle, jossa sinua palvellaan! Maksat ainaki 20cnt ylimääräistä bensalitrasta siksi, että joku muu tankkaa sun puolesta. Toki jos haluat tästä maksaa, niin ei me tuomita.

– Hotelliyöt maksoi meillä 69-129e. Paras hotelli oli myös halvin, joten älä anna hinnan ohjata välttämättä liikaa. Saksassa ja Ranskassa majoitus oli halvinta (hotellit lähti 40€ ylöspäin) ja hinta-laatusuhteeltaan parasta. Kalleimmat ja nuhjuisimmat hotellit olivat Ruotsissa.

– Englantia ei puhuta monessakaan paikassa missä luulisi sitä puhuttavan. ”Viittomakieli” on syytä olla hallussa ;)

– Italia ei ole mukavin maa aloittelevalle kuskille ajaa. Paikalliset autokuskit ajattelee lähinnä itseään, ja jos heitä ei ajotyylisi miellytä, saat tööttäilyä, huutelua ja käsien huitomista osaksesi.

– Saksassa ajetaan lujaa, mutta toiset autoilijat huomioiden. Toisen perässä ei roikuta, ja kun liityt rampilta motarille, niin aina väistetään toiselle kaistalle.

– Joka paikassa on pirusti liikenneympyröitä. Siis oikeesti.

– Ajamista ei kannata pelätä, kunhan pitää järjen päässä ja pysyy valppaana. Jopa hieman arempi kuski Annika ajeli ihan sujuvasti joka maassa.

– Aamiaisella löytyy suunnilleen aina samaa kamaa. Leipiä, leikkeleitä ja croissantteja. Puuroa ei näkyny missään. Joissain paikoissa kananmunat pitää keittää itse.

– Käteistä ei tarvinnut käytännössä ollenkaan.

– Kaupungit ja road tripit ei oo vieläkään yhteensopiva juttu. Monia isompia kaupunkeja kierrettiin kaukaa, kun aateltiin, että ne on semmosia paikkoja, joissa halutaan käydä sitten oma reissunsa (esim.Berliini).

– Reissun tylsimmät maat oli Ruotsi, Alankomaat ja Belgia. Ei maisemat höllineet, ja samanlaisia peltomaisemia löytyi joka maasta.

Jos jotain tekisimme ensi kerralla erillä tavalla, niin varmaan jättäisimme reitiltä Alankomaat ja Belgian pois. Tähän on osasyynä tietenkin se, että olemme käyneet niissä jo, ja ne on vähän tylsiä tämmöisiä alavia peltomaita. Ensi kerralla varmaan tuo Via Baltica on valintamme, koska Ruotsi on nähty.

Reissu oli kaikin puolin great success, ja meille tämmönen rennompi reissu fiiliksellä sopi tosi hyvin! Kun sai mennä omaan tahtiin ilman liikoja suunnitelmia ja odotuksia, mahtui mukaan ilosia yllätyksiäkin, ja isoilta pettymyksiltä säästyttiin. Megakatastrofeiltakin vältyttiin, osasyy siihen on varmaan se, ettei oltu ekaa kertaa reissussa täälläpäin.

Eipä siitä sen, ensi reissuun!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *