Eilen käytiin vielä ilta-ajelulla Hannoverissa ja siinä samalla metsästettiin iltapalaa. Pelkkä pieni palanen se ei ollut, vaan käytiin Döner Kingistä hakemassa kebabit. Annika söi nautakebabia ja Karbanjo söi kanaversion. Oli hyvä, mutta ei mitään mistä viittis mihinkään matkustelublogiin kirjoitella.
Jatka lukemista Tag 14: Hampuri oli vieläkin ruuhkainen
Kaikki kirjoittajan Kari artikkelit
Tag 13: Wurstia
Viime yön hotelli oli kyllä viis kautta viis! Tai no, ei ihan täydet viis kautta viis, sillä pari epäkohtaa havaittiin. Tyynyt oli älyttömän littanoita ja leveitä, ne olis pitäny taitella kolmin kerroin, että olis saanu normityynyn. Toinen puute huoneessa oli se, että sieltä puuttui semmonen isompi roskis.
Jatka lukemista Tag 13: Wurstia
Tag 12: Fobbakuumotus part. II
Meillä oli majapaikassa maailman kovin leppäkerttu kaverina. Lähti älyttömän iso ääni, kun se törmäili täysiä seiniin ja kattoon. Annika teki humaanin ratkaisun, ja sullo sen pahvimukiin, ja päästi vapauteen. Jos oltais mietitty pitemmälle, oltaisiin voitu ottaa se meidän aamupalaksi, koska hotellin aamiaista me ei otettu.
Jatka lukemista Tag 12: Fobbakuumotus part. II
Tag 11: Sunnuntaiajelulla
Sporttihotelli hiljeni ennen puolta yötä. Sporttiteinit ei onneksi jaksaneet kovin myöhäseen riehua, tai sitten huoneissa oli vain tosi hyvä äänieristys. Sunnuntaiaamu koitti, ja reissaajia olis nukuttanu normaalia myöhäisempään. Ei ollut kiire minnekään, kun sunnuntaina on kaikki paikat (kaupat) kiinni. Ennen aamupalalle menoa valittiin tulevan yön majapaikka, tällä kertaa tikka osui Stuttgartiin.
Jatka lukemista Tag 11: Sunnuntaiajelulla
Giorno 10: Missä maassa me ollaan?
Herätyskello soi aamulla kahdeksan jälkeen ja siitä aamutoimien kautta aamiaiselle. Tuli sitten todistettua minkälainen sofisticado sitä on, kun mentiin muina mandoliineina vaan ensimmäiseen vapaaseen pöytään istumaan. Siihen kärrättiin itelle syötävät ja tilattiin tiskiltä kahvit. Sieltä kun se Lorenzo kuljetti meille kahveja, niin alko älytön säätö. Meille oli varattu oma pöytä terassilta ja kovalla tohinalla se siirteli kaikki tavarat sieltä tähän meidän uuteen pöytään. Lopuksi vaan Ciao Tutti anteeksipyynnöksi meiltä ja ei muuta kuin autolle ja pois.
Jatka lukemista Giorno 10: Missä maassa me ollaan?
Journée 9: Golfhousut jäi kotiin
Herättiin jo poikkeuksellisesti seitsemän aikaan, kun oli tarkoitus keretä heti aamusta pesemään pyykkiä. Majapaikasta noin 10 kilometrin päästä löydettiin just sopiva kolikkopesula. 8e maksoi 12kg kone ja 4 pyöräytystä kuivurissa oli yhteensä 8e. Bonuksena pesulan vieressä oli pieni kahvila, josta saatiin reissun tähän mennessä paras patonki. Syötiin siinä sitten aamupalaa samalla kun koneet jynssäs Garbon kalsareita kuin ydinjätettä.
Jatka lukemista Journée 9: Golfhousut jäi kotiin
Journée 8: Karpo kauhusta kankeana
Tänään ajettiin vain noin kolmisensataa kilometriä. Siihen saatiin toki kulutettua kuutisen tuntia. Johtui ehkä siitä, että Annika oli koko päivän ratin takana! Aateltiin, että Garillolla on tänään vapaapäivä, eikä sen tarvii aina ajaa. Apukuskina se sai silti olla, joten se siitä rentoudesta…
Jatka lukemista Journée 8: Karpo kauhusta kankeana
Journée 7: Ratatata pam!
Heräsimme aamulla vähän ennen kahdeksaa ja nopeat aamutoimitukset, jotta päästään aamupalalle. Ajelimme naapuripitäjään, jossa kultaiset kaaret jo odottelivat meitä. Pannukakkua, munapekonimuffinsia, espressoa ja omenamehua, mitä muuta ensimmäisen maailmansodan taistelujen tutkija kaipaa?
Jatka lukemista Journée 7: Ratatata pam!
Journée 6: Jäätävä villipossu
Ihan kärkeen pitää kertoa jännä juttu, kun eilen ei muistettu. Kun ylitimme Saksan ja Alankomaiden rajan, kohdattiin tämän reissun ensimmäinen fobbakuumotuskin. Puskista lähti poliisiauto perään ja ajoi meidän eteen. Takalasissa vilkkui teksti ”Police, follow me”. Mietittiin, että kyllä meidän Grandland ois tommosen kuppasen Volvon voittanu, mutta päätettiin loppujaan kurvata poliisin kanssa levähdyspaikalle. Pysäyttämisen syy oli se, että kuulemma niin harvoin näkyy suomalaisia autoja täälläpäin, niin piti tulla jututtaan mikä homma ja mihin ollaan menossa. Mukava nuori poliisi ja puhui kyllä moitteetonta englantia. 5/5, would recommend.
Jatka lukemista Journée 6: Jäätävä villipossu
Dag 5: Kip tarkoittaa hollanniksi kanaa
Käytiin eilen illalla vielä syömässä. Yritettiin mennä kehuttuun currywursti mestaan, vaan siellä oli vastassa paikallinen wurstimafia. Ei uskaltanu mennä sisään kun oli sen verran tuiman näköstä mafioosoa vastassa. Koju sijaitsi jonkun strippibaarin vieressä. Mentiin sitte Akropolis -nimiseen ravintolaan, josta Garbo osti (valtavasta kielimuurista huolimatta) Gyros-rollon ja Annika Souvlakin. Rulla (vai putki, pötkö…) oli kyllä tosi hyvä. Kanakebabia, hapankaalta, juustoa ja jotain jogurttia tosi hyvän makuisen ”leivän” väliin käärittynä. Annikan Souvlaki riisillä oli kans maistuva kokonaisuus. Oluen ja cokiksen kanssa tasan 20e.
Jatka lukemista Dag 5: Kip tarkoittaa hollanniksi kanaa