Sviitin sopivan napakan patjan syleilystä heräsimme pirteinä seitsemän jälkeen. Tarkoitus oli hyökkiä aamiaiselle ja lähteä liikenteeseen, vaan jäimmekin jumittelemaan ja tutkimaan päivän reittiä pariksi tunniksi.
Ihan hyvä niin, sillä huomasimme hotellien hinnoissa selvän perjantailisän. Itävallan puolelta ei hotellia alle 150 eurolla tahtonut löytyä meidän spekseillä, joten katseemme kääntyi Unkarin tarjontaan. No se ei paljoa parempi ollut. Hinnasta lähti 100e, mutta tasosta lähti 4 tähteä. Oli sen näköstä mökkiä tarjolla, ettei edes Puukko-Allu suostuis niissä nukkumaan. Unkarin ja Slovenian rajalta löytyi sitten sopiva majoitus 70 euron hintaan. Näin ollen reitti oli selvä, Unkarin läpi Sloveniaan.
Aamupalan jälkeen (munia, pekonia, croissantteja, leipää, vesimelonia…) mentiin 20km takapakkia ja kävimme katsomassa maailman tarkimman ja tuoreimman astronomisen kellon, Stará Bystrican. Ihan se näytti ajallaan olevan ja tähtimerkit näytti aurinkoa koko päiväksi, jei!
Seuraavaksi lähdettiin ajamaan kohti Bratislavaa ja siellä odotti muutama pysähdys. Ennen niitä käytiin kaupassa ostamassa vähän tarvikkeita, että voimme kokkailla ulkona jossain vaiheessa. Tämä osoittautui myöhemmin virheeksi, koska aurinko porotti niin kuumasti, ettei ollut mitään intoa mennä +30c helteeseen paistamaan makkaraa ja keitteleen riisiä. Tämä aiheutti myös sen, että tänään tuli syötyä sitten todella huonosti, kun eilen oli kaikenlaista herkkua tarjolla. Tämän päivän saldo oli aamiainen, hodari, kolmioleipä ja jäätelö :(
Bratislavassa käytiin tsekkaamassa yks ufo-juttu (josta ei ole kuin videota jota kukaan ei tule uskomaan aidoksi) ja sitten yksi linnan raunio (josta ei myöskään ole kuvaa vaan pelkkää videota :D). Ihan jees nähtävyyksiä, mutta ihan en Oulusta asti lähtis niitä kattomaan.
Tässä kohtaa navigaattori teki meille källit (ei myönnetä, että oli oma moka) ja ohjas meidät väärään suuntaan. Jouduttiin Bratislavan kovimpiin ruhkiin sitten 1998. Tympäs madella motaria väärään suuntaan, kun toisen suuntaan ei ollut liikennettä ollenkaan ja meidän ois sinne pitänyt mennä. Piti tehdä ihan älytön mutka et päästiin takas oikeeseen suuntaan.
Unkarin tsekkailu jäi tällä keraa hyvin pintaraapaisuksi, mutta heti rajan yli tultaessa alkoi talot näyttämään ränsistyneemmiltä ja tiet tilkkutäkkimäisimmältä. Hyvin silti pärjättiin, koska bensa oli edukasta ja ihmiset mukavia.
Nyt sitten ollaan täällä majapaikassa ja aika puhki. Muuten päivä ois menny ihan hyvin, mutta ruuhkat, helle ja semitunkkaset nähtävyydet vei turhaa aikaa ja energiaa ja tuli ”kiire” päästä majapaikalle (tänne oli check in viimeistään kello 20:00, mutta pistettiin viestiä ja saatiin venytettyä se 21:00).
Viiteen päivään on ajettu reippaat 2500 kilometria, ja sen alkaa jo huomaamaan. Nyt ollaan kuitenkin saavutettu ne niin sanotut ”pelimestat”, jonne oli tarkoituskin päästä chillaileen ja katteleen meininkejä, kunhan on saatu pakolliset alta pois. Nyt läppäri kiinni ja huomista suunnittelemaan, toodaloo!
