Päivä alkoi hotellilla aamiaisella, joka oli käynnössä muffinsia ja kahvia. Lähdimme ajoissa liikenteeseen, että ehdimme aikaisin Niagaran putouksille.

Ennen pääsyä putouksille kävimme haukkaamassa hampurilaiset Wendy’s:ssä. Ihan ok burgereita muuten, mutta ne burgerit voisi kyllä lämmittää eikä tarjoilla huoneenlämpöisinä. Perus pikaruokaa perus hintaan. Joka tapauksessa parempaa kuin heseburgeri. Wendy’s:ssä kuten oikeastaan kaikissa muissakin paikoissa, joissa täällä on tullut syötyä, on ranskikset tehty kuoripäällisinä, which is nice :)

Niagaran putouksilla otimme laivan, joka käy itse putouksien luona. Olipahan aika ”päräyttävä” kokemus. Putoukset ovat valtavan kokoisia jolle kuvat eivät anna oikeutta. Laiva matka maksoi $13.50 johon kuului postikortti ja sadetakki. Sadetakki tulikin tarpeeseen koska putoukset aiheuttavat ”vesisateen” joka kyllä kastelee. Oli hieno kokemus.

Seuraava kohde oli Buffalossa sijaitseva ravintola Anchor Pub. Sieltä saa alkuperäisiä buffalo wingsejä. Alkuperäisellä tarkoitetaan tässä tapauksessa baaria, jossa nämä on keksitty! 20 kipaletta wingsejä, hot spicy bbq soosi ja 2 kaljaa maksoi $26. Wingsit oli todella hyviä ja juuri sopivasti kypsennettyjä. Ei uskallettu kokeilla suicide soosilla…perus soositki oli tarpeeksi tulisia :)

Kävimme myös tsekkaamassa Buffaloa muutenkin ja eihän se kyllä mikään kaunis kaupunki ole. Keskusta on ihan nätti, mutta pari korttelia ytimestä alkaa jo hirveä ghetto. Sinne ku joutus iltasella niin vois Hönttämäen pojalla olla myyrä pöksyissä…huh mitä seutua.

Seuraava kohde olikin Detroit. Tai ei ollut tarkoitus ajella Detroittiin asti vaan pysähtyä matkalla jonnekkin yöksi. No ei muuta kuin navigaattoriin Detroit ja menoksi…tai niin sen piti mennä. Detroit lyötiin koneeseen ja lähdettiin ajamaan…hetken päästä huomattiin, että ollaan jo Kanadassa, lol. Iski pieni paniikki mitä meidän pitäs tehdä. Paras ratkaisu oli tehdä u-käännös alueella missä oli kielletty u-käännökset. Äkkiä takaisin USAan päin ja tullihan siellä odotteli meitä innokkaasti. Yritettiin selittää ettei me käyty ees Kanadan puolella, mutta kuulemma sillä ei ole väliä vaikka ei siellä ole montaa metriä ajanut, Kanadassa ollaan käyty. Tullivirkailija sitten tenttaili meiltä nimiä ja kyseli ollaanko tuomassa maahan mitään tullattavaa ja halus nähä takakontin (onneksi vain auton takakontin). No, selvittiin siitäkin sitten ihan ok lopulta.

Tänään tuli ajettua noin 300 mailia eli sama määrä kuin eilen. Kello rupesi kaiken tapahtuneen jälkeen olemaan jo niin paljon, että ruvettiin etsimään majapaikkaa. Täällä on teiden varsilla sellasia käteviä turisti-info paikkoja, joista saa mm. etukuponkeja hotelleihin. Tällasella kupongilla sitten saatiin edukas huone Eriestä. Hinta oli $50+verot ja huone on todella miellyttävä. Hotellin vieressä on baari, jossa käytiin tutustumassa amerikkalaiseen baari-kulttuuriin ja otettiin siinä sitten samalla pari matsia poolia. Tupakkia sai poltella baarissa ja kalja oli halvempaa. Muuten sama meininki kuin suomessa.

Baarin vieressä oli sitten pari huoltsikkaa. Eihän ne tietenkään myyneet kaljaa. Kartsa sai kuiteski ostettua halpaa kessua. Neljä dollaria aski 100-ässiä. Piti lähtä autolla hakkee sitte iltajuomista. Löydettiin sellanen ”olut-kiska”, josta sai olutta ja muita mietoja. Halvimmat 30:n 355ml tölkkisalkut olivat jotain 16 dollaria. Otettiin kuiteski vähän kalliimpaa ku mehän ei olla täällä köyhäilemässä :D Möivät ne siellä jotain weed-olutta. Jätetiin kiltisti väliin. Baarin myyjä ihmetteli miksi me juodaan amerikkalaista olutta. Sitä ovat monet muutkin täällä ihmetelleet. Välillä jopa me itse. Se kun maistuu…ei miltään? Sellasta aika vetistähän se on. Täällä kuiteskin ollaan maassa maan tavalla. Budia ja Coorsia siis thank you.

Huomenna sitten kohti uusia seikkailuja…