Kesä on vihdoin täällä, ja kaikki on varmaan jo pyörineet öitä unettomana miettien, miksei Karpapapa ja Annika kerro jo, minne meinaavat tämän kesän matkapäiväkirjaansa lähteä kirjoittamaan. Eipä hätää! Tämä blogipostaus kertoo nimittäin juuri siitä!

Tänä kesänä valloitetaan… eiku eipä kerrotakaan ihan vielä. (…vaikka nokkelimmat ehkä hoksas jo…) Sen verran voidaan paljastaa, että kohde on yllättävän lähellä (muttei yllättävän halpa), ja että siellä tuskin on käyttöä hellemekoille tai aurinkorasvalle. Kohteessa syödään paljon turskaa, aina kun öljyn poraamiselta ehditään. Joko nyt arvasitte?

Kyllä! Me lähdetään kiertämään Norjaa, tuota vuorten ja vuonojen valtakuntaa! Mennään omalla autolla, joka on kevään aikana päivittynyt tinttana-sitruunasta tilavaan perheautoon Citroen Berlingoon, ja aiotaan kuljeskella ympäriinsä niin kauan kuin siltä tuntuu, eli noin puolitoista viiva parisen viikkoa.

Norjan reissu ei ole kummallekaan ensimmäinen, sillä Kari on käynyt Norjassa ainakin 5 kertaa, ja minä muistaakseni kolmesti. Aiemmat reissut on sijoittuneet maan pohjoisempiin osiin, mutta nyt on tarkoitus päästä etelämmäs. Viimeksi Norjassa käytiin yhdessä heinäkuussa 2015, ja tuolta reissulta tämänkin postauksen kuvat on kaivettu. Silloin ajeltiin vuoristoteitä pitkin vm.1998 Ford Escortilla (nevöfoget), joka kaikkien yllätykseksi toimi täydellisen moitteetta koko matkan. Silti ne meitä hulluiksi haukkuivat. Terkkuja Fordsonille, missä ikinä lienetkin!

Ollaan aika innoissaan, sillä Norja nyt sattuu olemaan aika käsittämättömän kaunis ja komea maa, johon ei tämmönen karuista maisemista syttyvä ihminen helposti kyllästy. Viime kerrasta jäi olo, että Norjaan pitää päästä pian takaisin, ja nyt vajaa neljä vuotta myöhemmin tilaisuus siihen taas tulikin, jee!

Reittisuunnitelma on pääosin Karin käsialaa, sillä Annikan vahvuusalueisiin ei kuulu karttojen lukeminen. Ekaksi suunnataan kohti Lofoottien saariryhmää, josta jatketaan matkaa rannikkoa pitkin etelämmäs. Kuva reitistä löytyy alempaa.

Reissuun lähdetään avoimin mielin, sillä tarkkoja aikatauluja ei ole, ja kerrankin voidaan pakata mukaan aika lailla kaikki mitä mieleen tulee, sillä autossa tilaa on. Mukaan lähtee ainakin useampi kamera, sillä ehkä sieltä muutaman kivan kuvan saa napsittua… Autoon on kuitenkin tarkoitus jättää sen verran tilaakin, että hädän hetkellä siellä voi yöpyä.

Reissulla on aikomus toteuttaa pari pitempiaikaista haavetta, muttei niitä toki vielä tässä vaiheessa aiota paljastaa… Lähtö koittaa pian, jo loppuviikosta, joten tervetuloa mukaan seuraamaan, lentääkö retkikeitin ekalla levähdyspaikalla roskiin ja kuinka kauan raskitaan ajella pitkin vuonoja Norjan dieselin hinnoilla. Ja että sataako siellä vettä tai räntää ihan joka päivä.