Aamulähtö viivästyi, koska reissaajia väsytti. Vuoristoilman vika. No eikä ku innostuttiin eilen istumaan pihalla iltaa vähän pitempään kuin oli aikomus. Pimeät ja lämpimät illat aina jaksaa ihmetyttää, kun ei kotioloissa semmosista pääse nauttimaan ku tosi harvoin.
Lähettiin jatkamaan matkaa 10 aikaan. Suuntana meillä tänään oli Pikes Peak, tuo aika korkea vuori, jonka aika moni varmaan tietää Ari Vatasen maailmanennätysajosta. Ennen Pikes Peakkia pysähdyttiin kuitenkin pieneen kylään katselemaan vanhaa ja uutta lelu/popkulttuurihärpäkkeitä myyvää liikettä. Annika piti yllättäen lompakon visusti laukussa eikä ostanut mitään. Visalla tarttui jotain pientä tavaraa. Siis mesta!
Pikku hiljaa Pikes Peak läheni ja tunnelma tiivistyi. Kari alkoi rasvaamaan ajohanskoja ja virittelemään renkaanpaineet kohdalleen. Tarkoitus oli rikkoa tuo Pikes Peakin 9 minuutin maaginen raajpyykki,
Mäen päällä oli hienot maisemat joka suuntaan ja luntakin oli vielä reilusti. Saatiinpa tervetuliaisiksi pikkunen raekuurokin. Nähtiin myös ukkosta ja meidän reissun ekat vesisateet. Kuuro ei kyllä kestänyt kuin 10 minuuttia. Elukoitakin oli vaikka Eurooppaan asti tuotavaksi, preeriakoiria, oravia ja kärpäsiä :) Ainoa mikä himpsun verran sapetti, oli semisti kallis hinta. Lysti maksoi 50 dollaria 4 aikuiselta ja autolta. Esimerkiksi Grand Canyoniin pääsy maksoi vain 30 taalaa autolta.
Siellä ne vissiin ajaa taas kohta rallia, koska lähikylien kaikki hotellit olivat täynnä. Paikan päällä näkyi jo ralleihin liittyvää rekvisiittaa, oltiin siis ehkä päivän tai pari aikaisessa. Jouduttiin sitten ajamaan Denveriin asti yöpaikan perässä, täältä löydettiin pari vapaata huonetta. Motel 6 tässä aika ytimessä veloitti 105 dollaria huoneelta ja P och V osti Wifin (joka yllättäen oli maksullinen) 3 taalan hintaan. Wifi on kuulemma ihan mopo :/
Huomenna onkin jännä päivä. Pitää käydä näyttämässä Armadaa paikallisella Alamolla. Eilen ajeltiin tietyöalueella, ja joku pikkukivi tai kaks lensi tuulilasiin, ja teki siihen kolon ja about kymmenen senttiä pitkän halkeaman. Ajeltiin tapahtumahetkellä reilusti alle sallitun nopeuden, ja turvavälitkin oli kunnossa, mutta näitä nyt voi sattua kelle vaan. Kari on stressannut asiasta kuin iso maaorava, siksi ei malteta ootella palautukseen asti, että mitä ne tuosta sanoo. Saapa nähä.
Käytiin vielä syömässä leivät tuossa lähikuppilassa (McCoys). Ihan ok venhänen (Karillos imaili jonku french dip beef mofo leivän. Pikkusen ois saanu olla zingiä, mut ihan jepa). Muut söi jotain muuta, en muista mitä, mutta hyvää oli.
Eipä siinä sitte sen.