Jos Suomen matkakohteet olisivat janojuomia, tämän päivän kohteemme olisi se tietokoneen näppäimistön viereen päiväksi unohtunut vesilasi. Juot sen, koska olet niin laiska ja kun olet sen juonut, et ole saanut helpotusta janoon ja olet pettynyt itseesi.

Raahe on minulle tuttu kaupunki, sillä olen asunut siellä 11 vuotta. Kun saimme minun Facebookiin ehdotuksen käydä Raahessa (meillä on siellä käynnissä kilpailu, tunkkaisimman kotimaan matkakohteen kertoja saa kilon karkkia) tuli ensimmäisenä mieleen, että mitä siellä on nähtävää? ”Raahe on nätti kesäkaupunki”… Mikä kaupunki ei ole nätti kesällä? No ei auttanut muu kuin kaivaa vara-Folken lierihattu kaapin perältä ja alkaa suunnittelemaan toiminnan täyteistä päivää Raahessa.

Unettomien öiden ja pitkien tutkimusten tuloksena sain kasaan kattavan kokoelman nähtävyyksiä Raahessa, Wanha herra ja Kummatti. Aamulla auto käyntiin ja kohti Raahea. Perille päästiin McMuffinin ja kahvin tuoksuisella Berlingolla jo 10 aikaan ja ensimmäisenä kävimme kirpputorilla Yritysperällä, PH-Kirppiksessä. Ihan perus kirppis, mitään ei tarttunut mukaan. Älä käy.

Seuraavaksi ohjastimme auton Kummattiin. Kummatti oli huomattavasti karumpi mesta OG aikoinaan ennen tätä modernisointi faceliftiä mikä sinne on saatu viime vuosina aikaiseksi. Enää ei löydy kuin muutama kunnon ghettobunkkeri ja muuten se on aika normaalien ihmisten asuttama perus kerrostalolähiö. Älä käy.

Tehokkaita kun olimme, hyökkäsimme jo seuraavaan kohteeseen. Kruununmakasiiniin. Kyseinen museo pitää kitusissaan Raahen kuuluisimman ”asukin”, Wanhan Herran. Tämä viattoman eläimien nahasta ja ihrasta 1700-luvulla tehty sukelluspuku on kyllä aika karu ilmestys. Muita kohteita museossa oli lähinnä täytetty hylje ja itse makasiini missä museo on. 5e per nassu. Voi käydä.

Sitten alkoi olemaan takki tyhjä. Sinänsä mitään ihmeellistä nähtävää Raahe ei enää tarjoa vanhan Raahen/puu-Raahen lisäksi. Käytiin sitä pyörimässä ristiin rastiin ja on siellä ihan mukavan näkösiä tönöjä, ei siinä mitään. Sieltä löytyy myös ”Suomen pisin seinä”! Jotenki vaan jättää tyhjäksi kun siellä ei ole mitään kahviloita, ravintoloita tai muuta aktiviteettia. Käy jos puutalot kiinnostaa.

Kävimme vielä parilla kirpputorilla, Raahe Kirppikseltä Annika löysi Galilein lämpömittarin! Muutenkin tuolla oli kaikkea kivaa vanhaa lasia tarjolla, mutta tällä kertaa Annika hillitsi itsensä. Sen jälkeen päätimme siirtää itsemme takaisin kotia. Olen ehkä hieman puolueellinen analyysissani, mutta Raahe on huonon kokoinen paikka matkailuun. Se ei ole tarpeeksi iso, että siellä olisi tarpeeksi tekemistä, mutta se ei ole tarpeeksi pieni, että se olisi söpö pikku paikka meren rannalla.