40 päivää, 12 tuntia, 14 minuuttia. Sen verran aikaa on lähtöön tätä kirjoitettaessa. Sama suomeksi: tasan kuuden viikon kuluttua nukutaan reissun ensimmäisiä yöunia San Franciscossa.

Vaikka matkaan on vielä ”reilusti” aikaa, on valmistelut jo kaikin puolin hyvällä mallilla. Annika pakkasi jo tammikuussa shampoot ja hoitoaineet valmiiksi. Vakuutukset on kunnossa, pakolliset asiakirjat (vielä) tallessa, ja Annikallekin ostettu iso matkalaukku. Tällä hetkellä suurin huolenaihe on kyyti isolle kirkolle neljälle hengelle, ja turvallisen (plus edullisen) parkkipaikan hommaaminen autolle Helsingistä. Noiden takia ei kuitenkaan olla yöunia menetetty, sillä eiköhän nämäkin asiat selviä aikanaan.

Reittiä on päivitetty, ja se tulee elämään tilanteiden ja fiiliksen mukaan. Alun perin reissun toinen viikonloppu oli tarkoitus viettää Las Vegasissa, mutta huomattiin, että viikonloppuisin siellä majoittuminen on paljon kalliimpaa kuin arkisin, joten aiotaan ehkä venyttää tuonne Syntien kaupunkiin saapumista sunnuntaille tai maanantaille. Tässä suunnitelman muutoksessa on hyvää se, että ehditään kai käymään mutka myös Yosemiten kansallispuistossa, josta Annika on ehtinyt kehittämään aikamoisen pakkomielteen.
Jos tsekkailette vähän kuvia tuolta mestoilta, niin ymmärrätte varmaan, että miksi.

Säätämiseltä ei lentojenkaan kanssa vältytty. FlightFinder lähestyi Karia kiristyskirjeellä, ja tiedotti, että lentoihin on tullut muutoksia. Vaihtoehtoina oli joko alkaa itse säätämään lentoyhtiön kanssa muutoksista, tai antaa FlightFinderin hoitaa asia edulliseen 15 euron hintaan per henkilö. Koska lentoyhtiön sivuilta ei heti löytynyt tietoa muutoksista, maksettiin yhteensä 60 euroa siitä, että saatiin tietää, että meidän NYC-HEL lento on aikaistunut parilla tunnilla. Kyllä ketutti.

Tässä vaiheessa on hyvä aika esitellä meidän matkaseuralaiset. Mukaan Amerikkaa valloittamaan lähtee meidän kaveripariskunta, Paula ja Visa. Idea Paulan ja Visan mukaan lähtemisestä syntyi viime heinäkuun helteisenä päivänä Keltaisen aitan patiolla. Kukaan ei osaa kertoa asiasta tarkempia yksityiskohtia. Pääasia on, että ihan mahtavalla porukalla ollaan lähdössä seikkailemaan, ja odotettavissa on ihan eeppinen reissu! Niin huippua, että on samanhenkistä porukkaa matkassa, ja rispektit siitä, että Visalla ja Paulalla riittää rohkeutta ja kärsivällisyyttä kuunnella meidän huonoa läppää ja viettää reilu kuukausi samoissa, välillä ahtaissakin tiloissa meidän pöljien kans. Bull Mentulan sanoin, ei voi muuta sanoa ku hattua nostaa.

Reissaajaprofiilit:

Kari: Oppinsa hakenut itse Oulun Folke Westiltä ja Helsingin The Thrirsty Travellerilta. Buffetin pahin painajainen ja Ameriikan reissaamisen old timer. Mies, joka ei jätä yhtään lautasta nuolematta.

Annika: Oho! Tää meni rikki vahingossa! Onko kukaan nähny mun passia? Reissaajagaselli, jonka järjestelmällisyys tulee olemaan hyödyksi reissun ”fine detailsien” hieronnassa.

Visa: Tämä kaveri ei mene lukkoon edes Subwayn tiskillä. Visan knoppi/urheilu/musiikki/elokuva/biologia/filosofia/fysiikka/matematiikka/yleistieto/teologia -tiedolle tulee reissussa olemaan varmasti käyttöä…….. kai.

Paula: Porukan rauhallisin tyyppi. ”Järjen ääni”. Tosi paikan tullen koko reissujengi turvautuu Paulan kylmän viileään ratkaisukykyyn. Todennäköisesti myös autossa tapahtuvien kähinöiden ”valtakunnansovittelija”. Siis kunhan on hereillä.

Tämmösellä reissuporukalla ja näillä suunnitelmilla sitä kohta mennään… Miten tässä jaksaa odotella, kun jo unissakin pakkaillaan laukkua ja istutaan lentokoneessa?

-Kari ja Annika