Kiven kova sänky ei hölliny. Meikämajava heräili koko yön ja aamulla joka paikkaa kolotti. Yhteensä sai ehkä noin kaksi tuntia nukuttua. Aamulla pikasuihku (joka haisi homeelle (siis se suihku, ei suihkussa kävijä)), kamat autoon ja Kari kävi sanomassa talon isäntäväelle nechte si zvedáky.
Pistettiin Opelin turbo kuumaksi ja tarkoitus oli ajaa suorinta reittiä meidän seuraavaan majoitukseen Bad Füssingiin. Heti kohta lähdettyä pysähdyttiin huoltamolle täyttämään tankki sekä autolle, että matkaajille. Ostettiin chorizopaninit ja energiajuomaa. Ihan ok panini, turhan mausteinen vain aamupalaksi.
Tästä ei montaa kilometriä mennyt, kun saavuttiin jo Itävallan puolelle. Ostettiin eilen jo ennakkoon vinjetti, joka tarvitaan siellä moottoriteille. Kymmenen päivän lipuke oli jotain reilun 10e luokkaa. Moottoritiet kyllä kelpas eilisen 50-90-50-90-50km/h nytkyttelyn jälkeen. Motarilla 2-3 kaistaa suuntaansa ja 130km/h rajoitus käytännössä koko Itävallan läpi. Matka meni todella nopeasti ja katsasteltiin, olisiko matkalla mitään nähtävää, missä voisi pysähtyä. No olihan sitä, joku taitelijan retku on rakentanut Tähtiportin kopion! Kai kaikki muistaa tuon tv-sarjan, jossa oli mm. Ihmemies MacGyver? (Se on sen oikia nimi!)
Navigaattoriin osoite ja sinne siis. Ajeltiin isoa tietä, josta käännyttiin vähän pienemmälle tielle ja taas vähän pienemmälle tielle ja kohta tuli kyltti vastaan, että yksityistie, pääsy kielletty. Me tulkittiin se niin, että kun se oli kirjoitettu saksaksi, niin se ei koske meitä. Rymmäytettiin semmosen superkuppasen mettätien puoleen väliin ja sieltähän se tähtiportti löytyi. Yllättävän ison häkyttimen se on jaksanut ihan umpimettään rakentaa.
Tässä kohtaa alkoi olemaan jo jonku verran nälkä, joten katsottiin kartasta ruokapaikka. Kotiruokaa olisi tarjolla lähellä olevalla strutsifarmilla, joten sinne piti mennä. Harmiksemme itse ruokapuoli oli kiinni, mutta strutsit kuitenkin hengaili pihalla. Annika olisi ottanut muuten Doomille kaveriksi yhden pienen strutsin, mutta olivat rakentaneet aidat niin, ettei Annika pääse nappaamaan ketään kyytiin.
Uusi ruokapaikan etsintä tuotti tulosta ja menimme lähellä olevaan pieneen kylään syömään kebabia Fuso Kebab -nimiseen paikkaan. Kari tilas itselle döner kebabin ja Annika otti jonkun rullakkeen. Siellä tehtiin kaikki paikan päällä joten leipä ja liha oli todella tuoretta ja sen kyllä maistoi. Ainoa pieni miinus tuli, että dönerissä olisi saanut olla ihan piirun verran enemmän soosia. Kaljan ja cokiksen kanssa hinta oli kuitenki kohtuullinen, kun selvittiin 20 eurolla.
Ei ole ennen meitä rajalla pysäytetty (kerran vaan lähtivät perään Alankomaissa pari vuotta sitten, sitä ei lasketa) vaan nyt nappasivat meidän syyniin Saksan rajalla. Mukavia ukkoja olivat ja ei niitä kiinnostanut meidän Jawan osat. Juteltiin meidän reissusuunnitelmista ja naureskeltiin islantilaisille. Toki ne otti meidän papereista kopiot ja ehkä päädyttiin jonnekin Bundespolizein mustalle listalle.
Majoitukseen päästiin pienten säätöjen jälkeen. Saatiin aluksi ihan väärä huoneisto, mutta ei mitään sen pahempaa. Kämppä on kyllä tosi tilava ja hieno! Täällä on kaikki mitä tarvitsee ja vähän enemmänkin. Pyykinpesukone tuossa jo laulaa, joten ei tarvi enää boksereita käännellä pariin päivään vaan saadaan puhdasta pyykkiä. 65e/yö on tästä tosi hyvä hinta ja pari yötä nyt ois tarkoitus täällä rentoutua, jos pyykin peseminen on rentoutumista :D
