1. Aavan meren tuolla puolen

Heräsimme aamulla hyvissä ajoin, kun oli tarkoitus ehtiä Vuosaaren satamaan ennen iltaseitsemää. Pikaiset aamutoimet, auton pakkaus ja tien päälle.

Nelostie, tuo runollisen kaunis, ellei jopa romanttinen bitumin ja Peabin työntekijöiden hien kyllästämä valtaväylä vei meidät Suomen läpi mukavasti Opelin turbon hehkuessa punaisena. Radiossa lauloi sulosävelmiä Tuomio ja Kone, joten korvatkin saivat herkkua silmien ohella. Ei pysähdelty kuin pari kertaa pakollisilla asioilla, joten yllättävän kivuttomasti päästiin määränpäähän.

Tyypilliseen tapaan oltiin ensimmäisenä (oikiasti toisena) laivan check-innissä. Siinä ihanan kesäsateen ropistessa odottelimme Eckerö linesin Finnbo cargon ottavan meidät kitusiimme. Sujautettiin Opel parkkiin autokannelle ja mentiin katsomaan laivan viihdetarjonta. Tarjolla oli samaa kuin vuosi sitten, eli rasististen rekkamiesten juttuja ja levolliset merimaisemat.

Saavuttiin Muugin satamaan ennen 23:00 josta ajettiin suoraan hotellille. Check-in meni näppärästi ilman ihmiskontaktia ja saatiin huone. On kyllä pieni koppi. Vessanpytylläkin pitää istua poikittain.

Huomiseksi on jo varattu majoitus Kaunasista, joten suunnitelma on siltä osin selvä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *