Sovittiin, että nukutaan aamulla niin pitkään kuin halutaan. Haluttiin näköjään nukkua kahdeksaan. Vanhaksiko sitä on tulossa, kun pitää niin aikasin mennä nukkumaan ja herätä liian aikaisin.

Aamulla siinä kun oli saanut silmät auki oli aika käydä suihkussa. Suihkukoppi on, no, käytetään sanaa kompakti. Kyllä siellä ihan hyvin voi käydä, mutta ei siellä kyllä liikaa liikkumavaraa ole :D Suihkun jälkeen alettiin väsäämään aamupalaa. Voideltiin leivät valkosipulimajoneesilla ja paahdettiin ne pannulla. Leipä sai kaveriksi pannun kautta pekonia ja jotain pekoni-juustomakkaroita mitä ostettiin eilen kaupasta. Homman kruunasi vielä savujuusto. Oli vielä pieni lajitelma paikallisia leikkeitä, jogurttia, kahvia ja mehua. Ihan hyvä aamiainen!

Joskus puolenpäivän aikaan alkoi jo kyllästyttää kämpillä notkuminen, joten lähdettiin käymään Tsekin puolella katsomassa meininkiä. Mukavasti mutkitteleva vuoristotie vei meidät noin 60 kilometrin matkan Liberec-nimiseen kaupunkiin. Siellä on noin 100 000 asukasta, mutta oli kyllä yllättävän iso ja aktiivinen keskusta. Se on tuo väkiluku täällä vähän eri, kun ne asuu kaikki tuossa kaupungilla, eikä niin kuin Oulussa, että ollaan levittäydytty 60km säteelle. Mietittiin sitten vähän mille alettas, ja muistettiin , että olimme matkalla tänne ihmetelleet yhden vuoren päällä näkyvää kummallista rakennelmaa. Googletus paljasti sen olevan turistien suosiossa oleva hotelli/ravintola Ještěd Tower 1012 metrin korkeudessa.

Annika hyppäs rattiin ja lähdettiin kohti korkeuksia Ještěd Towerille. Leppoisat alkukilometrit meni hymyssä suin ja vauhdikkaasti, vaikka nousu oli jyrkkä ja mutkikas. Jossain kohtaa ajettiin jonkun portin ohi ja meikämajava huuteli Annikalle, että siinä luki jotain ja oli liikennevalotkin. Annikaa ei se kiinnostanu, vaan se paino vaan lisää kaasua. Yhtäkkiä tie muuttui juuri ja juuri auton levyiseksi ja samassa hetkessä hyytyi kuskin hymy. Ei tullut autoja onneksi vastaan, mutta tuijottavia ihmisiä kävellen senkin edestä. Tässä kohtaa arvattiin, että nyt tuli tehtyä virhe! Ihan ylös asti päästiin muutamien hysteeristen hetkien jälkeen ja siellä odottelikin tyypit meitä ja komensivat meitä kauniisti painumaan takas Ouluun. Vaihdettiin kuskia ja lähdettiin menemään takaisin alas. Aika tunkkanen vastaanotto, ei saatu edes kuvaa ottaa :(

Pienten mutkien ja kauppareissun jälkeen päädyttiin takaisin kämpille. Pienet päiväunet piti vanhuksen jo tässä kohtaa ottaa ja nyt vielä pitäisi alkaa kokkaamaan kebabia ja riisiä lounaaksi.

Eipä muuta kuin huomenna katsomaan lisää Tsekkejä!