2. Viro, Latvia, Liettua..mitä näitä nyt on.

Herättiin virkeinä aamukasilta U11-hotellin tulitikkurasian kokoisesta huoneesta valmiina valloittamat loputkin Baltian maat. Koska tähän budjettimajoitukseen ei kuulunut aamiaista, niin perinteinen huoltamon lihapiirakka ja kylmä kahvi-kombo sai luvan kelvata.

Tänään oli tarkoitus ajaa suorinta reittiä Kaunasiin varaamaamme majapaikkaan. Navigaattori näytti, että olisimme perillä jo hyvissä ajoin viideltä, joten pitihän se sitten lähteä sivuteille. Käytiin tsekkaamassa onko ”Romantic Coastline”-tie nimensä veroinen. Tie oli aika huonossa kunnossa, joten kyyti oli kyllä yhtä rynkytystä ja välillä meren tuoksu tuli nenään. Onko tuo nyt sitten romanttista?

Palattiin takaisin Via Balticille rekkojen seuraan Latvian puolella. Aamuisista lihapiirakoista oli enää muruset rintapielillä muistona, mikä tarkoitti ruokapaikan etsimistä. Annika googletti meille Restorāns Meke -nimisen latvialaista kotiruokaa tarjoavan ravintolan aivan reitin varrelta. Tilattiin alkupalaksi valkosipulivoissa paistettua ruisleipää ja pääruokina oli Karille kotitekoista makkaraa ohralla ja hillolla sekä Annikalle kanasaslik lohkopotuilla. Siihen kylkeen muutamat juomat niin hinta oli yhteensä 43e. Ruoka oli kyllä tosi hyvää. Ainoa miinus paikalle tulee hitaasta palvelusta.

Tässä kohtaa vaihdettiin kuskia ja Annika lähti tykitteleen pitkin Baltiaa. Ei menny kovin kauaa kun kameratolppiin paahdettiin 20km/h ylinopeuttta ja yksi haikarakin meinasi jäädä auton alle (se oli sen haikaran vika!). Katellaan montako poliisien lähettämää postikorttia odottaa sitten kotona. (Oikiasti se ylinopeus sattui tilanteessa, kun en ollu vielä oppinut paikallisten liikennekulttuuriin ja jäi huomioimatta, että rajoitus vaihtui ;( t.Annika)

Navigaattori ohjas meidät todella hyvälle oikoreitille. Tie oli välillä kapea, syväurainen ja monttuja oli miljoonittain. Selvisimme kuitenkin Kaunasiin ja onnistuimme pääsemään majapaikkaankin. Aluksi kyllä näytti, että nyt ollaan ihan väärilla hoodeilla, mutta Annika meni rohkeana vaan random talon takapihalle huuteleen majapaikkaa ja semmosen ne meille anto. Eli kaikki hyvin. Myöhäseen tämä taas meni ja paljon on vielä hommaa tänään, joten tässäpä tämän päivän tarinat.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *