Ameriikoissa valkoinen hymy on voimaa, joten pitäähän meidänkin kokeilla ”leegojen” valkaisua valkaisustrippeillä ja boostitahnalla. Prosessi kestää useamman päivän, joten katsotaan lähteekö vuosien pinttymät mihinkään.

Valitsemamme motelli ei tarjonnut aamupalaa, joten heti liikkeelle päästyämme jouduimme hakeutumaan Jack In the Boxiin murkinalle. Hyvin ”mäkkärimäisen” setin jälkeen ei muuta kuin kohti losia. Keli oli mitä upein ja puustosta ympärillä huomasi, että kohti etelää mennään. Lämpöä piisasi, mutta vieläkään ei huomaa juoda riittävästi nestettä päivän mittaan. Toivottavasti tämän oppii ennen aavikolle lähtöä. :)

Matkalla Malibuun kävimme ihmettelemässä laivastotukikohdan luona ohjuksia ja hävittäjiä mitä oli tien varteen sijoitettu katseltavaksi. Maisemat Malibun tienoilla olivat jälleen aivan mahtavat ja matka meni turhankin nopeasti. Hiekka Malibun rannalla oli kuumaa ja ihmisiäkin riitti vaikka aurinko oli jo kääntymässä vuorten taakse. Samalla käytiin nakkelemassa frisbeetä oravia vilisevällä virkistysalueella, joka toimii myös paikallisen junnupesisjoukkoeen edustuskenttänä. Heittelystä teki tavallista päräyttävämmän kentän viereen sijoitetut varoituskyltit kalkkarokäärmeistä ja Niilinvirusta levittävistä hyttysistä. Kyllä liikunta kannattaa…

Losiin, tai sen nurkille päästiin kätevästi, mutta päivän kääntyessä iltaan, porukka lähti rannoilta liikkeelle ja moottoritielle. 20 kilometrin matkaan meni noin tunti vaikka kaistoja samaan suuntaan oli parhaimmillaan käytettävissä kuusikin kappaletta. Majoituspaikan löytyminen hiukan jännitti, kun kaupungissa on E3 pelimessut ja kaupunkiin saapuminen meni melko myöhään, mutta onni oli kuitenkin puolellamme ja ensimmäinen paikka mihin menimme, tarjosikin edullisen ja varsin kookkaan huoneen käyttöömme. Tämä vielä legendaarisen Hollywood-kyltin edestä. :)